Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen esittää etäopetuksen lisäämistä peruskouluissa.

Karhusen mukaan tämä helpottaisi kattavien koulupalvelujen saatavuuden turvaamista tulevaisuudessa. Hänen mielestään etäopetus on toimiva ratkaisu esimerkiksi yläkoulujen ja lukioiden aineenopetuksessa.

– Voisimme rohkeammin hyödyntää teknologiaa eli etäopetusta kouluissa, toteaa Karhunen.

Hänen mukaansa pienillä paikkakunnilla ja pienissä kouluissa aineenopettajille ei kerry riittävästi tunteja, joten päteviä opettajia ei syrjäseutujen pieniin kouluihin saada.

Etäopetuksella opetusta voitaisiin tarjota kattavammin.

– Lasten ei tarvitsisi muuttaa pois kotiseudultaan sen vuoksi, että opettajia ei löydy.

Karhunen: Lainsäädäntöä uudistettava

Päijät-Hämeessä sijaitsevan Asikkalan sivistysjohtaja Petri Haapanen pitää Karhusen ehdotusta tervetulleena. Hän toteaa, että myös isommissa kunnissa ja kaupungeissa voitaisiin etäopetuksen avulla tarjota esimerkiksi valinnaista kielten ja uskonnon opetusta oppilaan lähikoulussa.

Ikäluokkien pienentyessä koulut voisivat siis täydentää ja monipuolistaa oppilaille annettavaa opetusta yhteistyössä etäyhteyksien avulla.

– Tämä on toimiva tapa turvata opetusta, Haapanen sanoo.

Karhusen mukaan etäopetuksen lisääminen vaatisi kuitenkin lainsäädännön uudistamista, koska tällä hetkellä etäopetuksessa tulee molemmissa päissä yhteyttä olla koulutettu opettaja. Käytännössä se tuplaa kustannukset.

– Kuntien normiohjausta voitaisiin tältä osin keventää.

Koulutetun opettajan sijaan etätyöluokassa opetusta voisi valvoa esimerkiksi koulunkäyntiavustaja.

”Lapsen oikeudet turvattava”

Asikkalalainen keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Hilkka Kemppi pitää etäopetuksen kehittämistä erittäin tärkeänä. Hän on tehnyt lakialoitteen etäopetuksen kirjaamisesta perusopetuslakiin.

Kemppi ehdottaa, että lakiin päivitettäisiin etäyhteyksillä tapahtuvan opetuksen järjestämisen perusteet.

– Tämä turvaisi lapsen ja vanhempien oikeudet etäopetustilanteissa.

Kemppi korostaa, että lähiopetuksen roolin olisi kuitenkin oltava vastakin keskeinen. Etäopetuksen sujuvoittaminen olisi kuitenkin yksi tapa pyrkiä säilyttämään kylä- ja lähikouluja sekä turvata niiden laadukas opetus.

Toimitusjohtaja patistaa kuntia yhteistyöhön

Karhunen muistuttaa, että tällä hetkellä Suomen kaikista kunnista löytyy oma peruskoulu. Lasten määrä kuitenkin vähenee.

Karhusen mielestä pitäisi miettiä, voisiko esimerkiksi kaksi kuntaa järjestää perusopetuksen yhdessä. Tämä voitaisiin toteuttaa siten, että toinen kunnista järjestäisi perusopetuksen myös toisen kunnan lapsille.

– Toimiva keino voisi olla myös useamman kunnan koulutuskuntayhtymät.

Asikkalan sivistysjohtaja Petri Haapanen arvioi, että kuntien yhteistyöllä voitaisiin saada kaivattuja säästöjä.

Karhunen ei lähde tässä vaiheessa arvioimaan, miten rajusti kouluverkostoa saatetaan joutua tulevina vuosina karsimaan.

Kuntaliitto on vaatinut etäopetuksen lisäämisen mahdollistamista aikaisemminkin ja toivoo, että asia nostetaan esille alkuvuonna käynnistyvässä parlamentaarisessa työssä.

Kuntaministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) kertoi kolmisen viikkoa sitten eduskuntaryhmien aloittavan parlamentaarisen työn, jolla haetaan ratkaisuja kuntakentän haasteisiin.

– Parlamentaarinen yhteistyö on oikea tapa ratkoa kuntien tulevaisuuden haasteita, Karhunen sanoo.

Lisää rahaa ei ole luvassa

Kuntien taloustilannetta kiristää muun muassa se, että väestö on vähentynyt syntyvyyden pienennyttyä. Suomessa väestö myös vanhenee suurten ikäluokkien ikääntymisen vuoksi.

Asikkalan sivistysjohtaja Haapanen katsoo, että koulujen vähentämisen ja etäopetuksen lisääminen vaativat valtion ohjausta. Tämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi valtion kunnille jakamaan rahoitukseen tehtävillä muutoksilla – eli antamalla kunnille aiempaa vähemmän rahaa opetuksen järjestämiseen.

– Kuntien on vaikea luopua omasta koulusta, Haapanen arvelee.

Ammattijärjestö vastustaa ehdotusta

Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n mielestä etäopetusta voidaan lisätä tarvittaessa. Puheenjohtaja Katariina Murto sanoo, että tämä pitäisi kuitenkin tehdä siten, että yhteyden molemmissa päissä on kelpoinen opettaja.

– Vastustamme koulutettujen opettajien karsimiseen tähtäävää norminpurkua kaikin tavoin.

OAJ:n mukaan Suomella ei ole ylipäätään varaa hakea säästöjä koulutuksesta. Kuntien välinen yhteistyö pitäisi toteuttaa siten, että oppilaalla on asuinpaikasta riippumatta oikeuskelpoisen opettajan antamaan opetukseen oikean kokoisessa opetusryhmässä.

Murto sanoo, että esitetty norminpurku veisi syrjäseuduilta loputkin opettajat.

– Tämä olisi todellinen kuolonisku syrjäseutujen kouluille ja kuntien elinvoimalle, Murto summaa.

Sote-uudistuksen jälkeen kuntien budjetista suurin osa menee varhaiskasvatukseen, perusopetukseen sekä toisen asteen eli lukioiden ja ammatillisen koulutuksen järjestämiseen.